Suomen Purjelautaliitto nimitti hallituksen kokouksessa 17.12 vuoden 2011 leijasurffaajan. Onnea Saara-Kaisa Törmälä, esimerkillisestä toiminnasta kuluneen vuoden aikana! Hallituksen uuden kite-jaoksen edustajan Mikko Vatasen mukaan kokouksessa annettiin lisäksi erityismaininta Mikael Hyryläiselle erinomaisesta menestyksestä kansainvälisissä kilpailuissa.
Vuoden leijasurffaaja: “Meidän porukkaan mahtuu aina mukaan!”
Teksti ja haastattelu: MarttaK, http://www.waitingforviima.fi
Vuoden 2011 leijasurffaaja on helsinkiläinen, Hankoa harrastuspaikkanaan suosiva Saara-Kaisa Törmälä. Onnea!
Hallitsevana kruununkantajana tehtäväni oli valita itselleni seuraaja. Kiitos kaikille vuoden leijasurffaajaa ehdottaneille ja valintaan osallistuneille! Ehdokkaita tuli useita (niin naisia kuin miehiä) ja on ilo todeta, että hyviä roolikuvia on rannat pullollaan! Saara-Kaisa oli mielessäni alusta alkaen ja sai vahvistusta muiden harrastajien lähettäessä perusteluitaan.
Vuoden leijasurffaajan valinnan perustelut
Aktiivisesti harrastavalla Saara-Kaisalla on hieno kyky tarkkailla rannalla tapahtumia ja rohkeus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin reilulla ja rehdillä tavalla. Saara-Kaisa ottaa uudet lajin pariin tulevat lämmöllä vastaan ja tsemppaa ja neuvoo tuoreempia harrastajia. Hän on myös ollut esimerkillisen aktiivinen Hangon surffispotin käyttöä koskevissa neuvotteluissa.Onnittelut Saara-Kaisa! Miltä tuntui tulla valituksi vuoden leijasurffaajaksi ja mitä ajatuksia valinta herätti?
Huhhuh! Titteli tuli kyllä suoraan sanottuna ihan puun takaa, sillä voisin luetella heti satapäin muita ihmisiä, jotka mielestäni sopisivat loistavasti vuoden leijasurffaajiksi. Olen kuitenkin äärimmäisen otettu kunniasta! Kiitos!
Minkä asian luulet vaikuttaneen eniten valintaan?
Toivon toki, että muiden ihmisten huomioon ottaminen on ollut vaikuttamassa valintaan. Pyrin siihen, että kaikilla olisi kivaa vedessä ja rannalla! Itselleni leijalautailun opettelu oli (ja on!) pitkä ja kivinen tie, olenkin siis päättänyt, että jos näen jollain muulla alkutaipaleella itse kokemiani ongelmia, niin käyn antamassa mielelläni vinkkiä, usein kun asiassa saattaa olla vain ihan pieni kikka, jolla homman saa toimimaan. Uskon tosin, että tässä asiassa lyhyestä kiteurasta on hyötyä: vaikeudet ja niiden voittaminen ovat vielä tuoreessa muistissa.
Minut taidetaan tuntea myös siitä, että käyn usein jututtamassa kiteilijöitä, joita en ole aiemmin tavannut. Nimittäin kun itse aloitin, en tuntenut ketään. Olin usein itku kurkussa, kun olisin halunnut mennä vesille, mutta yksin en toki voinut oikein mennä. Tosin siitäkin ajasta on nyt tosi paljon hyötyä: olen tutustunut kymmeniin, uskomattoman kivoihin kiteilijöihin! Erityiskiitos Karrille, joka työnsi minut muutaman kiteporukan mukaan. Tällä hetkellä onkin siis täysin päinvastainen ongelma, kitekavereita on niin paljon, että en tiedä kenen kanssa aina lähtisi 
Ja nyt kun meillä on jo eräänlainen kitetyttöpoppoo koossa, niin olen käynyt kertomassa meidän porukasta niille kaikille hurjan rohkeille tytöille, jotka uskaltautuvat lajin pariin, vaikka ei tuntisi ketään. Meidän porukkaan mahtuu aina mukaan!
Kuva: Karri3nen.com
Onko sinulla esikuvia?
Itselläni ei ole yksittäistä esikuvaa, mutta kiteilijöiden joukossa on monta hienoa persoonaa, joiden positiivista energiaa ja taidokkuutta ei voi muuta kuin ihailla.
Mitä jokaisen leijasurffarin pitäisi osata?
Ohitukset ja väistämissäännöt. Usein rauhallinen ohitus on parempi vaihtoehto kuin kääntyä heti vastaantulijan nähdessään. Ahtaissa tai ruuhkaisissa paikoissa näkee valitettavan usein sitä, että kahden leijalautailijan kohdatessa kumpikin kääntyy vastakkaiseen suuntaan. Tällöin tilaa jää kaikille todella vähän ja lopputuloksena on helposti vain iso sumppu. Muutaman metrinkin päästäkin voi ohittaa, kunhan pitää huolen, että leijat eivät sotkeennu. Ja nyt jos joku miettii, että miten se siis oikein tehdään, niin rohkeasti vaan kysymään neuvoa kokeneimmilta! Itsekin olen oppinut asian kantapään kautta, kiitos siis näistä opeista viime kevään Rhodoksen kiteklinikkaopeille!
Mikä huono / ei herrasmiesmäinen tapa ärsyttää eniten kanssakiteilijässä rannalla?
Liika itsevarmuus. Varsinkin aloittelijoiden innokkuus versus taitotaso saattaa mennä vaaralliseksi, kun kiteilemään lähdetään liian kovaan keliin. Kun leija tulee tonttiin, niin siinä ei ole vaarassa vain leijailija itse, vaan myös muut. Yleisesti ottaen, kaikki kiteilijät tosin käyttäytyvät enemmän kuin mallikelpoisesti!
Miten aiot käyttää hyväksesi vuoden leijasurffaajan titteliä?
Toivottavasti voin omalta osaltani välittää entistä enemmän hyvää fiilistä kiteilijöiden kesken! Aion siis entistäkin innokkaammin moikata KAIKKIA rannalla olijoita, ja toivon, että entistä useampi tulee myös juttelemaan minulle! Ja odotan erityisesti pääseväni tutustumaan enemmän mahtaviin länsirannikon kiteilijöihin, toivottavasti saamme siis aikaan jotakin häppeninkiä ainakin Pori / Vaasa / Oulu – alueelle!
Kiitos haastattelusta! Tulemme kuulemaan sinusta ja ajatuksistasi enemmän viimeistään kevään Surf&Kite-lehdessä!
****************************************************************************************************
Vuoden leijalautailijan tavoite ja vastuu
Vuoden leijalautailija – nimityksen tavoitteena on viestiä vuosittain valitun henkilön avulla turvallisesta tavasta harrastaa kiteilyä ja huomioida muut harrastajat ja ulkoilijat. Roolimalliksi valitaan reilu ja innostunut harrastaja, joka ottaa muut huomioon, noudattaa kite-etikettiä, tsemppaa ja sparraa muita jakaen omaa osaamistaan ja tietoaan. Vuoden leijalautailijan tehtävänä on viestiä vuoden 2012 aikana turvallisesta, muut huomioivasta harrastusetiketistä kirjoittamalla aiheesta tai toimien haastateltavana Surf&Kite-lehden kevään 2012 numerossa, blogittaa aiheesta vähintään kerran vuoden aikana valitsemalleen blogialustalle esimerkiksi Bulletin Boardille ja valita itselleen seuraaja vuoden 2012 lopulla.