TAMMIKUUN ESITTELYSSÄ: STELLA MANNINEN

Stella Manninen, 15 vuotta, Purjelautailu (Techno 293)

Kiinnostus purjalautailua kohtaan heräsi ollessani 9-vuotiaana perheeni kanssa Yyterissä. Merellä oli paljon surffareita ja seurailimme kiinnostuneina heidän menoaan. Halusin itsekin kokeilla lajia ja saimme Yyterin Surfkeskukselta purjelautailun alkeistunnin heti seuraavalle päivälle. Ensimmäinen surffailukokeiluni osui kesän kauniimpiin päiviin ja kokemus oli mahtava. Siitä se innostus lajia kohtaan lähti ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Ensimmäisinä vuosina suurin tavoite oli pysyä laudan päällä ja siinä oli haastetta riittämiin. Yyterin Surfkeskuksen porukka: Tuisku, Make, Mikko, Anne ja Hada olivat alkuvuosina tärkeitä, jotta taitoni kehittyivät. Perheessämme ei olla ennen vesiurheilulajeja harrastettu, joten perheen ulkopuolinen apu valmennuksessa on ollut aina tärkeää. Äidille ja Isälle onkin jäänyt tehtäväksi roudata surf-kamoja rantaan ja vahtia etten huku. Onneksi harrastin ennen sukellusta, jonka opit ovat tulleet myöhemmin hyödyllisiksi 😉

Purjelautailun alkeet opittuani halusin kehittyä lajissa. Luin Purjelautaliiton uutiskirjeestä, että Helsingissä oli alkamassa purjelautailuvalmennus. Ilmoittauduin heti mukaan. Koko viime kesän treenasinkin joka viikko HSS:llä. Vaikka matka Helsinkiin pelkkiin treeneihin oli pitkä, oli kuitenkin aina mukava mennä. Treeneissä tapasin Kaskealan Sirin, jonka kanssa aloimme treenaamaan Techno 293 -luokassa kilpailemista. Viime kesän aikana osallistuimme jo useampiin kisoihin, jopa Tallinassa pidettyihin Viron mestaruuskilpailuhin. Ensi kesänä olisikin Sirin kanssa suunnitelmissa jatkaa treenailua yhdessä ja vähän kilpaillakin.

viime kausi treenailtiin Siri Kaeskelan kanssa

Esikuvani purjelautailun saralla on aina ollut Aleksandra Blinnikka, joka on valmentanutkin minua jo useampana kesänä. Aleksandran positiivinen ja kannustava valmennustyyli on vienyt lautailutaitojani eteenpäin. Vaikka tässä lajissa on vähän naisharrastajia ja kausi Suomessa on lyhyt, suomalaiset naissurffarit ovat kuitenkin päässeet lajissa maailman huipulle. Ei voi kuin ihailla.

Vaikka itse olen nuori ja uusi näissä surfporukoissa, on ollut ilo huomata miten hyvin minut on otettu joka paikassa vastaan. Olen saanut paljon neuvoja ja vinkkejä kokeneemmilta konkareilta. Harvassa lajissa aloittelijat pääsevat uran näin varhaisessa vaiheessa tutustumaan lajin huippuihin ja jopa surffaamaan heidän kanssaan. Itse asiassa ikimuistoisimmat hetkeni surffailun parissa ovatkin olleet Yyterin Surfviikoilta, jolloin kotikaupunkiini Poriin on kokoontunut surffarit ympäri Suomen. Siellä on koettu ensin alkeistunnit, sitten jatkokurssit ja viime kesänä jopa ekat kisat. Olen siitä onnekas, että kotikaupungissani on yksi Suomen parhaista paikoista harrastaa purjelautailua.

Vielä kun lajin pariin saataisiin lisää nuoria harrastajia, olisi kiva käydä porukalla surffaamassa. Viron mestaruuskilpailussa näimme miten paljon nuoria surffareita Tallinnassa on. Heillä on kiva surfklubi, jossa nuoret viettävät koulun jälkeen vapaa-aikaansa ja käyvät yhdessä vesillä. Olisi mahtavaa kun Suomessa olisi vastaavanlaista toimintaa ja saataisiin kunnon Techno 293 -kisaryhmä kasaan.

pääsin kokeilemaan lainelautailua ja purjelautailua Malediiveilla